”Työläitä, mutta huippuja!”: Opettajien kokemuksia pakohuoneiden käyttämisestä koulussa

Tutkielmassa kartoitettiin pakohuonepelin toimivuutta opetuskäytössä. Tavoitteena oli selvittää sen hyödyt ja haitat sekä potentiaaliset kehityskohteet ja ongelmakohdat. Tutkimuksen teoriatausta sisältää koulun muuttumisen teeman, jossa muutoksen tarvetta pohditaan esimerkiksi kouluviihtyvyyden ja tulevaisuuden vaatimusten kannalta, pelien ja oppimisen välisen yhteyden sekä pakohuonepelien tiiviin esittelyn, sekä niitä koskevien konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja tekemällä oppimisen esittelyn. Lopuksi teoriaosuudessa peilataan vuoden 2016 opetussuunnitelmaa ja pakohuonepelien yhteyttä siihen. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin 12 opettajalta, jotka olivat käyttäneet pakohuonepeliä työssään. Aineisto hankittiin sähköisellä lomakkeella, joka sisälsi 14 pakollista kysymystä. Näistä viisi oli monivalintakysymyksiä ja loput avoimia kysymyksiä. Lisäksi lomake sisälsi kaksi avointa kysymystä, joihin vastaaminen oli vapaaehtoista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja lisäksi tulosten käsittelyssä hyödynnettiin SWOT-analyysiä, jonka avulla pakohuonepelien opetuskäytön vahvuudet, heikkoudet, uhkat ja mahdollisuudet saatiin koottua tiiviisti. Pakohuonepeleissä on tutkimukseni perusteella paljon potentiaalia. Ne voivat parantaa kouluviihtyvyyttä lisäämällä iloa, omaehtoisuutta ja oppilaan aktiivisuutta. Pakohuoneen avulla voidaan harjoittaa monia tulevaisuuden tärkeitä taitoja, kuten kriittistä ajattelua, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä tiimityöskentelyä. Koulupakohuone vastaa myös opetussuunnitelman tarpeisiin monilta osin. Suurimmat uhkat ja haasteet pakohuonetoiminnassa liittyvät resurssiongelmiin: pelin suunnittelu ja toteutus vie aikaa, aikuisia tarvitaan valvomaan pelaajia ja loppuluokkaa ja välineet ovat kalliita. Pelin vahvuuksina ja mahdollisuuksina näkyivät taas esimerkiksi opettajan oma ammatillinen kehittyminen pelin kautta, mahdollisuus oppiaineintegraatioon sekä ryhmän havainnointiin. Tutkielman anti on lupaavaa, mutta jatkotutkimukselle on tarvetta